maanantai 14. heinäkuuta 2008

Avautumista ja onnistumista

Paastosinpas eilen mässäilyviikon päätteeksi. En ole koskaan moista tehnyt joten ajattelin kokeilla näin aluksi päivällä. Join litran jotain vitaminoitua sokeroimatonta mehua, puoli litraa kasvislientä, litran vettä ja söin kaksi mandariiniä.
Nälkä ei kyllä tullut ja jaksoin hyvinkin urheilla kevyesti (uin ja pyöräilin vähän), mutta koko yön näin levottomia unia ruuasta. Ja aamulla heti kun sai silmät auki oli saatava seesam näkkäriä. Ei siksi, että olisi ollut nälkä, mutta teki vain aivan tajuttomasti mieli ja voi pojat se oli hyvää. Noh siinä olinkin sitten aivan kauheessa ähkyssä pari tuntia yhdestä ja vain yhdestä näkkäristä.

Pömppö on ehkä edistynyt hieman. Vyötärö on kutistunut reilulla sentillä. Ei paljoakaan, mutta eipäs se nyt niin iso edes ole. Oikeastaan olen jo aika tyytyväinen itseeni. Urheilu tekee ihmeitä. Heti lenkin jälkeen on aivan varma, että on paljon kiinteämpi ja laihempi ja kauniinpi ja hehkeämpi ja ja ... mutta sehän on ihan tervettä.


Ja luinpas tuossa ilta-sanomien sivuilta jotain matalapalkkaisita ammateista ja ajattelin hieman avautua.
Minä elän opintotuella, joka on ~450/kk. Kesät raadan perse verillä töitä, jotta voisi elää seuraavankin talven. (Kuukauden palkkana juurikin tuo alin keskiansio.) Sitten opiskellaan niin, että päässä sumenee. Raha on tiukalla ja töitä tarviis tehä, mutta opintoaikojen rajoitukset takoo kallossa. Tkk:lla opintovauhdissa pysyminen tutkintouudistuksen myötä vaatii tutkimuksen mukaan 50-60 tuntisia työviikkoja. Voimia riittää suunnilleen puoli väliin kevättä ennenkuin alkaa nähdä pieniä vihreitä miehiä. Ennen viimeistä tenttikautta on sitten alettava taas töihin, vaikka kuinka on vanonnut itelleen, että nyt pidän lomaa ja käyn kotona Lapissa muutoinkin kuin jouluna. Eipä ole paljon mahdollisuutta, jos sinulle tarjotaan unelmien työpaikkaa ehdolla, että olet mahdollisimman pitkään kokoaikaisena.
Noo tulee niitä ilouutisiakin. Tulorajat sentään nousi.
Opintotuen korotus oli yhtä tyhjän kanssa. Luukusta kolahti samantien lappu, että vuokra nousee. Maksan 13 neliön huoneesta melkein 300e vuokraa...Ja kouluruuan hintakin nousee juuri korotuksen verran.
Kaiken sähellyksen keskellä huomaan ehtiväni käydä kotona vain suunnilleenkin nukkumassa.
No se hyvä puoli tässä on, että olen onnistunut kyllä takomaan itselleni aivan ruhtinaallisen cv:n ottaen huomioon, että olen 20 ja aloitan alan opinnot vasta syksyllä.
Odotankin sitä päivää jolloin voin ruveta laskemaan päiviä lomaani ja lopettamaan tämän ainaisen suorittamisen. Voi olla, että se koittaa jo ensi kesänä, jos vain firman rahatilanne sallii pitää minut osa-aikaisena ja mulle kertyy ihan ihka oikeata kesälomaa.
Valitukseni aihe oli oikeastaan, että teen töitä 24/7 suunnileen vuoden jokaisena päivänä ja elän köyhyysrajantuntumassa vuosia, jotta pärjäisin elämässäni myöhemmin. Ja voin sanoa, että jumalauta olen ison liksani ansainnut.

Pointtina siis oli se, että eivät isopalkkaiset rahaansa ihan turhasta saa. Se vaatii paljon opiskelua ja uhrautumista yksityiselämänsä kustannuksella. Toisaalta tarvitaanhan matalapalkkaisia amattejakin.
Minä uskon kuitenkin vakaasti, että eteenpäin pääsee kun tarpeeksi yrittää, eikä kenenkään ole syytä jäädä tuleen makaamaan.


Lopuksi vielä linkki tutkimukseen.

Ei kommentteja: